Riitta Elina Päiväläinen

Perustiedot

s. 1969, Maaninka
Valokuvataiteilija
Asuinpaikka: Helsinki

Oma esittely

VESTIGE - kirjoittamaton historia, muisti, maisema

Arki on täynnä kirjoittamatonta historiaa. Minua kiehtoo tämä historia, ajan jättämät jäljet eri olomuodoissaan. Kaikkein kiinnostavimmat asiat löydän läheltä; kulumana tuolin selkänojasta, painaumana lakanasta.

Työskentelyni lähtökohtana ovat kirpputoreilta hankkimani tai maasta löytämäni käytössä kuluneet vaatteet ja esineet. Vaate on inhimillinen, intiimi. Se koskettaa käyttäjänsä ihoa, muotoutuu käyttäjänsä kaltaiseksi; kehon kuoreksi. Minua kiinnostaa se, etten koskaan saa tietää kuvissani olevan vaatteen käyttäjän historiaa tai elämänkohtaloa. Haalistumat ja reiät kankaassa viestivät elämästä; vaate pysyy kuitenkin vaiti.

Esineet ja vaatteet toimivat metaforisina elementteinä. Vaate ei ole ainoastaan vaate. Työskentelyni eräänä teemana ovat läsnäolon ja poissaolon käsitteet; niiden hiuksenhieno ero. Vaate kertoo läsnäolosta. Vaatteen omistaja on poissa. Vaatteiden henkilökohtainen historia muuttuu vähitellen kollektiiviseksi historiaksi.

Maisema ei ole ainoastaan fyysinen, objektiivinen ilmiö. Minulle maisema merkitsee henkilökohtaista ja subjektiivista. Työskentely maisemassa on maisemaan menemistä, siinä kulkemista. Voin kokea paikan tunnun, sen luonteen. Minua kiinnostaa myös kuinka aika, menneisyys ja historia voivat näkyä maisemassa.

Maisemaa voi ajatella myös näyttämönä. Valokuvaajana valitsen maisemasta tietyn osan tekemällä rajauksen. Kun sijoitan vaatteen maisemaan teen installaation. Minua kiinnostaa vaatteen ja maiseman välille syntyvä dialogi. Valokuvaamalla voin siirtää haluamani osan näkymästä muille ihmisille ja toisiin paikkoihin. Tarkoitukseni on näin luoda mahdollisia tarinoita, mentaalisia mielikuvia ja assosiaatioita.

Mitä tapahtuu kun saavun paikkaan, jossa en ennen ole ollut? Mieli alkaa pohtia ja prosessoida; synnyttää tarinoita, kuvitteellisia tapahtumia. Paikan olemus herättää mielleyhtymiä ja yhtäläisyyksiä menneeseen, koettuun. Ihminen tarvitsee historiaa ja muistia hahmottaakseen itsensä; sijoittaakseen itsensä aikakauteensa. Jos menneen aikamuoto katoaisi, häviäisi jatkumo.

Mikä on tarpeeksi merkittävää tullakseen tallennetuksi ja muistettavaksi? Kuinka paljon unohdamme? Sen sijaan, että pohdimme menetystä ja keskitymme ainoastaan siihen tosiasiaan, että historia vääjäämättä peittää alleen, voimme tarkastella asiaa mahdollisuuden näkökulmasta. Unohtamisesta tulee positiivista. Valokuvien avulla meille avautuu mahdollisuus tarkastella sitä, mitä kenties vielä voimme löytää.

RIITTA PÄIVÄLÄINEN

Vestige:
Etymology: French, from Latin vestigium footstep, footprint, track, vestige Date: 1602 1 a (1) : a trace, mark, or visible sign left by something (as an ancient city or a condition or practice) vanished or lost
(2) : the smallest quantity or trace b : FOOTPRINT
© 1998 by Merriam- Webster, Incorporated