Eliisa Sorvali
Perustiedot
s. 1977, Espoo
Kuvataiteilija, Yhteisötaiteilija
Asuinpaikka: Helsinki
Yhteystiedot
Puhelinnumero: +358405657998
Sähköposti: esorvali@gmail.com
Oma esittely
Eliisa Sorvali ent. Suominen
Olen koulutukseltani Kuvataideakatemiasta maalaustaiteen osastolta vuonna 2006 valmistunut Kuvataiteen maisteri sekä vuonna 2014 Aalto - yliopistosta Taiteen maisteriksi.
Olen toiminut monipuolisena taiteilijana vuodesta 2006. Olen osallistunut lukuisiin näyttelyihin suomessa sekä ulkomailla. Taiteilijana minulle läheisiä työtapoja ovat maalaus, video ja veistosten rakentaminen. Pidän vuorovaikutteisesta työstä ja koen tärkeäksi työskentelyn erilaisten ihmisten kanssa. Taiteen tekemisen toistuvina teemoina ovat töissäni läsnä jatkuva, vuorovaikutteinen suhde käytettyihin materiaaleihin sekä yhteisöllisyys. Teoksissani käsittelen yleisempiä yhteiskunnallisia ja pedagogiseen ajatteluuni liittyviä teemoja, kuten lasten kasvatus, kollektiivinen muisti, muistojen merkitys ja paikkasidonnaisuus. Kuvataideakatemiasta valmistumisen jälkeen osallistuin mm. Galerie Anhavalla ryhmänäyttelyihin ja suunnittelin ja toteutin julkisen veistos-sarjan yhdessä lavastaja Elina Lifländerin kanssa Helsingin keskustaan Juhlaviikoille vuonna 2005. Teossarja käsitteli Esplanadin vanhoja veistoksia ja niitä oli yhteensä viisi kappaletta.
Perinteisten tekniikoiden (kuten maalaustaiteen ja kuvanveiston) sekä taiteen esittämisen instituutioiden (galleriat ja museot ) jälkeen koin oman taiteellisen työskentelyn sosiaalisessa kontekstissa merkitykselliseksi ja toimin lukuisissa yhteisötaideprojekteissa taiteilijana. Etsin itse taiteilijana jatkuvasti uusia muotoja ja keinoja toimia yhteiskunnassa.
Olen koulutukseltani Kuvataideakatemiasta maalaustaiteen osastolta vuonna 2006 valmistunut Kuvataiteen maisteri sekä vuonna 2014 Aalto - yliopistosta Taiteen maisteriksi.
Olen toiminut monipuolisena taiteilijana vuodesta 2006. Olen osallistunut lukuisiin näyttelyihin suomessa sekä ulkomailla. Taiteilijana minulle läheisiä työtapoja ovat maalaus, video ja veistosten rakentaminen. Pidän vuorovaikutteisesta työstä ja koen tärkeäksi työskentelyn erilaisten ihmisten kanssa. Taiteen tekemisen toistuvina teemoina ovat töissäni läsnä jatkuva, vuorovaikutteinen suhde käytettyihin materiaaleihin sekä yhteisöllisyys. Teoksissani käsittelen yleisempiä yhteiskunnallisia ja pedagogiseen ajatteluuni liittyviä teemoja, kuten lasten kasvatus, kollektiivinen muisti, muistojen merkitys ja paikkasidonnaisuus. Kuvataideakatemiasta valmistumisen jälkeen osallistuin mm. Galerie Anhavalla ryhmänäyttelyihin ja suunnittelin ja toteutin julkisen veistos-sarjan yhdessä lavastaja Elina Lifländerin kanssa Helsingin keskustaan Juhlaviikoille vuonna 2005. Teossarja käsitteli Esplanadin vanhoja veistoksia ja niitä oli yhteensä viisi kappaletta.
Perinteisten tekniikoiden (kuten maalaustaiteen ja kuvanveiston) sekä taiteen esittämisen instituutioiden (galleriat ja museot ) jälkeen koin oman taiteellisen työskentelyn sosiaalisessa kontekstissa merkitykselliseksi ja toimin lukuisissa yhteisötaideprojekteissa taiteilijana. Etsin itse taiteilijana jatkuvasti uusia muotoja ja keinoja toimia yhteiskunnassa.
Ajankohtaista
Hatuntekijän paja /2018Keravan työkeskus / Taiteilija Eliisa Sorvali / Keravan taidemuseo.
Yhteisötaideprojekti Hatuntekijän paja on Keravan kaupungin työkeskuksen asiakkaiden ja taiteilija Eliisa Sorvalin löytöretki Liisan ihmeelliseen maailmaan.
Syyskuun alussa Liisa Ihmemaassa -näyttelyn avajaisissa esiteltiin yksi tyhjähkö huone. Syksyn edetessä tähän projektitilaan on valmistunut yhteisöllinen taideteos, jonka toteuttivat Keravan kaupungin työkeskuksen asiakkaat yhdessä taiteilija Eliisa Sorvalin kanssa.
Yhteisötaiteen lähtökohtana on yhteisö; taidetta tehdään yhteisön ehdoilla, sen jäsenten kanssa ja nimenomaan heitä varten. Tällä kertaa Liisa ihmemaassa -tarinan eriskummallinen hatuntekijä lainasi satumaisen aiheen työkeskuksen projektille. Projektin aikana työkeskuksessa on hulluteltu hattujen kanssa ja nyt näyttelyssä on esillä valmiit hatut sekä maaginen taikapeili, jonka edessä museovieras voi sovitella hattuja virtuaalisesti. Lisäksi työkeskuksen asiakkaat perehtyivät järjestelmäkameran käyttöön kuvaamalla toisensa hattuineen itse valitsemissaan miljöissä.
Työskentelyä ohjannut taiteilija Eliisa Sorvali kertoo: ”Työskentely yhteisötaiteilijana on ollut minulle antoisaa ja koko projektin ajan meillä on ollut positiivinen ja hyvä tunnelma. Työkeskuksen asiakkaat ovat ottaneet minut vastaan iloisesti ja olleet valtavan innostuneina mukana projektista. Onnistuneen projektin takana on hyvä yhteistyö työkeskuksen ja Sinkan kanssa!
Työkeskuksen näkökulmasta projektissa on kysymys myös TYHY- toiminnasta eli työhyvinvoinnista. Työkeskus järjestää toimintaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille työn viitekehyksessä. Työkeskuksen johtaja Hannu Minkkisen mukaan työkeskuksella on päästy irrottautumaan työstä ja sen rutiineista keskittymällä välillä johonkin muuhun kuin työhön. Minkkinen kertoo: ”On ollut kiehtovaa, että olemme päässeet luomaan oman näköisiä teoksia, jotka tulevat osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta. Tämä on näkynyt intensiivisenä paneutumisena projektiin, joka saavutti erittäin suuren suosion työkeskuksessa ja jää varmasti tekijöiden mieleen.”
Hatuntekijän paja on osa Keravan taidemuseolla tammikuussa 2018 käynnistynyttä hanketta Osallistava museo II – Hyvinvointia taiteesta. Hankkeessa kartoitetaan Taide- ja museokeskus Sinkan ja Keravan sosiaali- ja perhepalveluiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia ja testataan uudenlaisia asiakaslähtöisesti suunniteltuja museopalveluja. Hanketta rahoittaa Museovirasto ja Keravan kaupunki.
