Tomi Dufva: Illuminate lakes

Monien Suomen järvien ongelmana ovat rehevöi- tyminen ja umpeenkasvu. Suurin syy tähän on va- luma-alueelta tuleva liiallinen ravinnekuormitus. Kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet saatiin ohjattua puhdistamoille 1970- ja 80-luvuilla, ru- vettiin kiinnittämään enemmän huomiota hajakuo- rmitukseen. Merkittävimmät hajakuormituksen lähteet ovat maatalous, metsätalous, turvetuotan- to ja haja-asutus. Vaikka haja-asutuksen kuormi- tusta on pyritty vähentämään, on monien järvien vedenlaatu edelleen tyydyttävää, välttävää tai jopa huonoa. Vesistöalueille on tehty toimintaohjelmat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti ja niissä on tavoitteena saada kaikki järvet hyvään tilaan vuoteen 2015 tai viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Jotta tämä tavoite saavutetaan, tulee kaikkien osallistua kuormituksen vähentämiseen.
Teoksessa kuvataan neljän järven (Inari, Päijänne, Saarijärvi ja Lahden Vesijärvi) fosfori- ja typpipi- toisuuden kehitystä vuodesta 1976 lähtien. Järvil- lä tehdyistä veden laadun mittauksista on laskettu kunkin vuoden keskiarvo, kasvukauden keskiar- vo ja vuoden minimi- ja maksimiarvot. Tiedot on poimittu ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelusta.